Rituaali on teko jolla on symbolinen merkitys. Se voi olla yksityinen kuten esimerkiksi onnenamuletin ottaminen mukaan kokeeseen, tai julkinen (sosiaalisesti jaettu), kuten lipun tervehtiminen.


Rituaalit voivat olla varattuja vain harvoihin tilanteisiin kuten esim. syntymä, avioliitto, kuolema, sosiaalisen statuksen muuttuminen, tai niitä voidaan käyttää päivittäin. Esimerkkejä ovat mm. ruokarukous, “terveydeksi” sanominen sen jälkeen kun joku aivastaa tai hyvänyön suukko lapselle.

Rituaalinen hyväksikäyttö on lapsen, heikomman aikuisen tai eläimen hyväksikäyttöä rituaalisella tavalla tai rituaalisissa puitteissa. Laajemman käsityksen mukaan monet avoimesti tai vähemmän avoimesti hyväksytyt toiminnot voidaan nähdä rituaalisena hyväksikäyttönä, kuten sotilaskoulutus, simputus, rasismi, lasten ruumiillinen kuritus ja aviopuolison pahoinpiteleminen. Osa hyväksikäytöstä on yksityistä (kuten esim. Jeffrey Dahmer, amerikkalainen sarjamurhaaja), osa julkista. Julkinen rituaalinen hyväksikäyttö voi olla avointa tai salaista.

Useimmiten termillä rituaalinen hyväksikäyttö tarkoitetaan toistuvaa, äärimmäistä, sadistista hyväksikäyttöä, eritysesti lapsiin kohdistuvaa, ryhmän sisällä. Ryhmän ideologiaa käytetään oikeuttamaan hyväksikäyttö ja hyväksikäyttöä käytetään opettamaan ryhmän ideologiaa. Toiminta pidetään useimmiten yhteiskunnalta salattuna sillä se rikkoo sen lakeja ja normeja.

Mikä tahansa ideologia voidaan vääristää ja mukauttaa hyväksikäyttäviin tarkoituksiin. Amerikassa, Kanadassa ja Euroopassa on raportoitu hyväksikäyttöä mm. satanismin, kristillisyyden, useiden pakanallisten ja panteististen uskonjärjestelmien, valkoisen ylivallan liikkeiden, natsismin, santerian, voodoon, ym. nimissä. Tällä hetkellä satanismi on joko kaikkein yleisin ideologia jonka nimissä rituaalista hyväksikäyttöä harjoitetaan, tai sitten se vain saa eniten huomiota.

Rituaalista hyväksikäyttöä harjoittavat miehet ja naiset kaikilla elämän aloilla ja maantieteellisillä seuduilla, kaupungeissa ja maaseudulla. Prosentuaalinen luku harjoittajista tai uhreista on tuntematon.

Harjoittajat voidaan luokitella seuraavasti:
    •    Perhe tai suku (sukupolvesta toiseen jatkuvana): Aikuiset joita hyväksikäytettiin lapsina vuorostaan hyväksikäyttävät ja indoktrinoivat omia lapsiaan. Traditio voi olla jatkunut pitkään sukupolvesta toiseen.
    •    
Perheen ulkopuolinen: Aikuiset hyväksikäyttävät lapsia jotka eivät ole heille sukua eivätkä perhettä. Lapsiin voidaan päästä käsiksi päivähoidossa, kouluissa, kirkoissa tai sosiaalisten kerhojen kautta.

    •    Ad hoc ryhmät: Aikuiset jotka joko ovat tai eivät ole joutuneet hyväksikäytetyiksi lapsina, muodostavat uuden ryhmän omine ideologioineen ja rituaaleineen. Teinien on ajateltu muodostavan monia tällaisia ad hoc ryhmiä.  

Pidä mielessä että hyväksikäyttävät ryhmät varastavat, kierouttavat ja pilkkaavat laillisten uskontojen pyhäpäiviä. Tämä ei tarkoita että kaikki jotka noudattavat näitä pyhäpäiviä ovat hyväksikäyttäviä. Pakanat erityisesti ovat ennakkoluulojen kohteena ja on tärkeää ymmärtää että suurin osa moderneista pakanoista ovat rakastavia ja ei-hyväksikäyttäviä. Ei ole heidän vikansa että hyväksikäyttävät ryhmät valitsevat häpäistä heidän pyhät päivänsä.

Kristillisissä kulttuureissa hyväksikäyttävät ryhmät vääristävät suurimmat Kristilliset pyhät: Joulu, Paasto, Pääsiäinen.. jne.. Juutalaisia pyhiä voidaan myös noudattaa hyväksikäyttävällä tavalla, erityisesti uusnatsismiryhmissä.

Samaan tapaan esikristilliset pakanalliset pyhät on varastettu ja vääristetty. Hyväksikäyttävät ryhmät joiden juuret ovat Pohjois- ja Länsieuroopassa seuraavat talvi- ja kesäpäivänseisausta (21.12 ja 21.6) ja kevät- ja syyspäiväntasausta (21.3 ja 21.9). Neljä pyhäpäivää osuu päivänseisausten ja -tasausten väliin. Ne ovat: Candlemas/Kynttilänpäivä (2.2), Beltane/Vappu (1.5), Lammas (2.8) ja Samhain/ Halloween/Pyhäinpäivä 31.10.

(Päivänseisaukset ja -tasaukset eivät aina osu tarkalleen kuukauden 21. päivään. Joitakin juhlapäiviä, erityisesti Beltane ja Samhain, juhlitaan useampia päiviä.)

Monet ryhmät sekoittavat traditioita. Santeria ja Palo Mayombre ovat sekoitus Afrikkalaisista ja Katolisista traditioista. Satanismi on pakanallisten ja Kristillisten traditioiden sekoitus. Jotkut ryhmät jotka yhdistelevät traditioita saattavat juhlia kahta tai kolmea eri kokoelmaa juhlia.

Lisäksi sekulaariset juhlat kuten esimerkiksi jäsenen syntymäpäivä, Äitienpäivä, Isänpäivä, Kiitospäivä, Ystävänpäivä ja Itsenäisyyspäivä (USA:ssa) ovat usein huomioitu.

Jotkut ryhmät huomioivat päivät jotka ovat symbolisesti merkityksellisiä kyseiselle ryhmälle, kuten esimerkiksi johtajan syntymäpäivä, vuosipäivä tai jokin saavutus, tai jokin tietty vuosi jolla on numerinen merkitys kyseiselle ryhmälle. Samantapaisten ryhmien kesken variaatioita voi olla useita.

Ensinnäkin, hyväksikäyttävilla ryhmillä on paljon syytä pysyä havaitsemattomina ja he pitävät salaisuutensa hyvin. Toiseksi, hyväksikäyttävät ryhmät terrorisoivat uhrinsa hiljaisiksi. Ja kolmanneksi, yhteiskunta kokonaisuutena ei halua uskoa että sen normeja ja lakeja rikotaan niin räikeällä ja äärimmäisellä tavalla, joten yhteiskunta kääntää selkänsä ja kiistää asian.

USA:ssa ja Kanadassa on olemassa lakeja tiettyjä rituaalisen hyväksikäytön aikana suoritettuja fyysisiä tekoja vastaan. Näitä ovat mm. murha, raiskaus, seksuaalinen kontakti lapsen kanssa, kidnappaus, pahoinpitely tai hakkaaminen, eläimiin kohdistuva välkivalta, vandalismi ja ruumiiden häpäisy. Muilla mailla on lakinsa suurinta osaa, ellei kaikkia edellämainittuja tekoja koskien. Joissakin osavaltioissa voidaan määrätä ankarampi tuomio jos voidaan osoittaa että kyseiset rikokset saivat motivaationsa tietyn ryhmän vihaamisesta.

Rituaalinen hyväksikäyttö saattaa myös johtaa toissijaisiin rikoksiin kuten veropetoksiin, valtionrajojen ylittämiseen tai postin käyttöön rikoksen suorittamiseksi, rahanpesuun, prostituutioon, ihmiskauppaan, lapsipornon tuottamiseen, välittämiseen ja hallussapitoon, laittomien huumausaineiden myyntiin ja hallussapitoon ja salaliittoon rikosten suorittamiseksi.

Lisäksi neljässä osavaltiossa on hyväksytty lakeja lasten rituaalista hyväksikäyttöä vastaan joissa on eriteltynä tiettyjä tekoja jotka ovat tyypillisiä rituaalisessa hyväksikäytössä. Nämä lait on muotoiltu niin ettei minkään ryhmän uskonnonvapautta ole riistetty.

Ongelma ei ole lakien puute vaan uskottavuus. Poliisi ja syyttäjät usein uskovat että näitä tapauksia ei pystytä menestyksellisesti syyttämään koska tuomioistuimet laskevat todisteita heti kun yksikin todistus uskonnosta, ideologiasta tai salaliitosta on esitetty. Itseasiassa, monet tuomioistumet ovat julistaneet syytetyt syyttömiksi sillä perusteella että todistajat eivät ole olleet uskottavia.

Monet luulevat ettei yhtäkään tuomiota ole annettu hyväksikäytöstä joka sisältää rituaaleja. Tämä ei ole totta: tuomioita on annettu monissa valtioissa (OR, NC, TX, NV, FL, IA, NJ) ja muissa maissa. Lausunnot siitä ettei tuomioita ole annettu tai että tuomiot ovat perustuneet hysteriaan ja “noitavainomentaliteettiin” ovat desinformaatiotaktiikoita.

Suurin osa oireista on epäspesifisiä rituaaliselle hyväksikäytölle. Trauma on trauma ja fyysinen ja seksuaalinen hyväksisikäyttö ovat fyysistä ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Koska tämä hyväksikäyttö on niin rajua oireet voivat olla erityisen rajut ja pitkäkestoiset.
Oireita jotka viittaavat rituaaliseen hyväksikäyttöön ovat joko kammo tai kiinnostus tettyihin esineisiin, tapahtumiin tai rituaaliseen hyväksikäyttöön liittyviin symboleihin joita ei yleensä tavata muunlaisessa fyysisessä tai seksuaalisessa hyväksikäytössä. Esimerkkejä symboleista ovat mm. ristit, pentagrammit (tähdet), silmät, “maagiset” tai “okkulttiset” symbolit, tietyt numerot ja tietyt värit. Esineitä jotka voivat herättää kiinnostusta tai fobiaa ovat mm. veri, veitset, sähkö, arkut, nuket, vauvat ja tietyt eläimet.

Tapahtumat jotka ovat samankaltaisia hyväksikäytön hetkiin voivat myös nostattaa äärimmäisä reaktioita. Näitä ovat mm. pyhäpäivät joita kultti noudatti, lääketieteelliset ja hammaslääkärin toimenpiteet ja synnytys ja abortti.

Henkilökohtaisesti en pidä sanoista toipuminen tai parantuminen. Ne antavat ymmärtää että asiat voidaan korjata ja siten ne väheksyvät rituaalisen hyväksikäytön kokemusta. Jos se voidaan korjata niin ei kai se niin kovin kauheaa ollut.

Sen sijaan pyrin pohtimaan miten voin elää menneisyyteni kanssa toisella tavalla. Tutkin suhdettani äärimmäiseen pahuuteen, vapaan tahdon ja pakottamisen käsitteisiin, mielen rakenteeseen ja sen luonnetta millainen on yhteyteni elämään ja toisiin ihmisiin. Tavoitteinani ovat kasvava tieto menneisyydestäni ja sisäisestä rakenteestani, kasvava ajattelun joustavuus ja lisääntynyt oman käyttäytymiseni kontrolli.

Monet rituaalisesta hyväksikäytöstä selviytyneet julistavat kiihkeästi että heillä on henkilökohtainen polku jota heidän on seurattava. Toiset ottavat oppaakseen uskonnon, jotkut 12- askelta ohjelman tai terapian ja omaksuvat nämä käsitteet itselleen. Jokaisen taival on yksilöllinen ja ainutlaatuinen, aivan kuten jokainen ihminen on ainutlaatuinen. 
Yleisesti ottaen, mielestäni on useita seikkoja jotka auttavat elämään tämänkaltaisen äärimmäisen hyväksikäytön todellisuuden kanssa. Ensinnä on halukkuus, tiedostettu tai alitajuinen, rikkoa ne siteet jotka sitovat meitä väkivaltaan. Toisena on voima ja onni päästä pois, fyysisesti. Ja sitten on näitä epämäärisiä käsitteitä kuten sielu tai rakkaus, tai henkiopas, joita ei voida määritellä, mutta jotka muovaavat meidän asennoitumistamme itseemme ja tähän maailmaan.

Luota itseesi, vaikka sinusta tuntuisi että sinulla on merkitystä tai ei. Opi kaikki minkä voit, omaan tahtiisi. Hylkää ajatukset tai ihmiset jotka koet halveksivina tai väkivaltaisina. Yritä muistaa että sinun menneisyytesi kokemukset huomioon ottaen, jokainen päivä jolloin et tapa, raiskaa tai silvo toista ihmistä (sinä mukaanlukien!) tai eläintä on voitto. Ja sinun voittosi, yhdessä toisten selviytyjien voittojen kanssa, on ainoa toivo joka meillä on lopettaaksemme verilöylyn.

Jos sinulla on ulkopuolinen vahvistus, kuten valokuvia tai jonkun toisen päiväkirja, tai jos toinen selviytyjä riippumattomasti muistaa saman tapahtuman, voit olla aika varma että kyseiset tapahtumat todella tapahtuivat. On vaikeaa päättä ilman ulkopuolisia todisteita. 
Mitä sinä muistat on kauhistuneen lapsen paras arvaus siitä mitä kyseisellä hetkellä tapahtui. Sinun arviosi täsmällisyys tilanteesta riippuu siitä miten peloissasi olit, minkä ikäinen olit, miten huumattu tai miten syvästi hypnotisoitu tai miten univajeessa sinä oli. Se myös riippuu siitä josko hyväksikäyttäjät koittivat harhauttaa sinua ja miten eteviä he olivat siinä.

Vaikka yksi tietty piirre muistikuvassa ei välttämättä olisikaan historiallisesti täsmällinen, sinulla ei olisi muistoja rituaalisesta hyväksikäytöstä ilman että jotain todella tapahtui sinulle. Ei-hyväksikäytetyillä ihmisillä ei ole takautumia rituaalisesta hyväksikäytöstä. He saattavat nähdä painajaisia kauhuelokuvan jälkeen tai kuva jonka he näkivät tai josta he lukivat saattaa kummitella heidän mielessään jonkin aikaa, mutta he eivät kärsi jatkuvista mielikuvista rituaalisesta hyväksikäytöstä. 


Dissosiaatio tarkoittaa sellaisten asioiden erottamista toisistaan jotka tavallisesti ovat yhdessä (eli assosioitu.) Ihmiset yleensä muistavat mielessään koko tapahtuman, sisältäen näkymät, äänet, tunteet ja tarkoituksen. Dissosioidessa muistetusta tapahtumasta saattaa puuttua tunteet jotka on erotettu ja varastoitu toiseen mielen osaan. Toisin sanoen, muiston eri osat varastoidaan ja muistetaan erikseen, eivät yhtenä kokonaisuutena. 


Tarkemmin sanottuna dissosiaatio on mielen prosessi, tapa tallentaa ja varastoida informaatiota. Se on yksi mielen tavoista toimia. Osa informaatiosta saatetaan dissosioida kun taas osa informaatiosta varastoidaan kokonaisuutena.

Joskus kuulee sanottavan “se ja se on dissosioitunut.” Tämä lyhennelmä tarkoittaa sitä että heidän mielensä käyttää dissosiaatiota. Ihminen on aina kokonainen henkilö siitä huolimatta miten hänen mielensä toimii. Ei kukaan varastoi jalkojaan yhteen paikkaan, nenäänsä toiseen ja mieltänsä jonnekin muualle, vaikka joskus siltä tuntuisikin. 


Dissosiaatio tapahtuu kun henkilö kokee äärimmäistä stressiä tai stimulaatiota. Sellaisessa tilanteessa elämä koetaan toisenlaisella tavalla ja tapahtuman muisto varastoidaan erikseen mielessä. Tutkimustulokset osoittavat että aivot toimivat eri tavalla koettaessa ja muistaessa stressaavaa tilannetta kuin ei stressaavaa tilannetta. 


Tässä henkilökohtainen esimerkki jonka moni varmasti pystyy samaistumaan. Muistan liukastuneeni pahasti jäisellä kadulla. Kun autoni lähti liukuun, värit näyttivät paljon kirkkaammilta ja aika kului hyvin hitaasti, olin kuin kapseloitunut täyteen hiljaisuuteen vaikka radio oli päällä enkä kokenut minkäänlaisia ajatuksia tai tunteita. Olin tietoinen ainoastaan kokemukseni visuaalisesta osasta sillä hetkellä kun se tapahtui. Myöhemmin, tunteet iskivät. Olin niin peloissani että sydämeni hakkasi vimmatusti ja jalkani tärisivät, mutta en kyennyt enää muistamaan visuaalista muistikuvaa.

Kun lasta käytetään rajusti hyväksi, äärimmäinen stressi ilmenee toistuvasti. Useat tapahtumat koetaan shokkitilassa, tallennetaan dissosiativisessa tilassa ja muistetaan palasina.

Jos lapsi dissosioi laajemmin, jopa muistot ei-stressaavista tilanteista saatetaan dissosioida. Ehkä lapsi on yhä shokissa, ehkä lapsen stressinsietokyky on on alentunut tai ehkäpä mieli alkaa tallentaa kaikkea materiaalia totuttuun tapaan.

Ihmisten välillä on luontaisia temperamentillisia eroja. Jotkut luultavasti dissosioivat toisia herkemmin ja tarvitsevat paljon vähemmän stressiä vaihtaakseen dissosiatiiviseen tilaan.

Takauma on dissosioitu muisto joka palaa tajuntaan. Se saattaa olla haju, ääni, kuva, tunne tai kaikkia näitä yhdessä. Se voi kestää vain hetken tai viipyä viikkoja.

Ihmiset kuvailevat muistaneensa alkoholin tai parfyymin tuoksun vaikka näitä ei ollut missään, kuulleensa sanojen toistuvan mielessään uudestaan ja uudestaan, tunteneensa paniikkia tai uhkaa ilman mitään loogista syytä, tai nähneensä kuvia, ikäänkuin valokuvia tai elokuvia silmiensä takana. Kaikki nämä ovat pirstoutuneita muistoja jotka palaavat tietoisuuteen. Ne saattavat olla erittäin tarkkoja ja selkeitä ja voi tuntua siltä kuin se tapahtuisi tässä ja nyt. Mitä enemmän palasia tulee samanaikaisesti, sitä voimakkaampi takautuma on.

Takautumat ovat pelottavia jos et tiedä mitä ne ovat ja jos et käsitä että ne aikanansa loppuvat. Takautumien kokeminen ei tarkoita että olet tulossa hulluksi ñ se tarkoittaa että sinä olet sellaisessa pisteessä elämässäsi joilloin olet kykenevä kohtaamaan asiat joiden kanssa et tullut toimeen aiemmin. Yleensä niillä on tapana menettää voimakkuuttaan kun olet koonnut palaset yhteen ymmärrettäväksi muistoksi, puhunut siitä, itkenyt sitä, ja sulauttanut muiston elämääsi.

Joillakin lapsilla mielen pirstoumat tai palaset järjestäytyvät “persoonallisuuksiksi” joilla näyttää olevan oma historiansa ja elämäntarinansa. Usein nämä persoonallisuudet ovat niin erillään toisistaan etteivät ne ole tietoisia toinen toistensa olemassaolosta. Tätä kutsutaan amneesiseksi muuriksi.

Kuvittele lapsi jonka äiti on yhdellä hetkellä rakastava ja toisella sadistinen ja julma. Lapsi tietenkin reagoi eritavalla, riippuen äidin mielialasta. Lapsi oppii erilaisia keinoja vastata “hyvään” äitiin ja “pahaan” äitiin. Kaikki lapset tekevät tätä tietyn verran koska yksikään aikuinen ei ole täysin muuttumaton ja yhdenmukainen.

Kuvittele seuraavaksi lapsi joka on niin stressaantunut että muistot ja vuorovaikutus “pahan” äidin kanssa dissosioidaan. Kun “hyvä” äiti on paikalla, lapsella ei ole tietoa “pahasta” äidistä, tai &rlquo;pahasta” lapsesta. Mutta kun äiti muuttuu ilkeäksi, lapsi vaihtaa, ja tietää miten reagoida. Tämä on monikkoutta.

Alter on persoonallisuus henkilöllä jolla on monikkous, multiplicity. Persoonallisuutta joka on “ulkona”suurimman osan ajasta useimmiten kutsutaan isäntäpersoonallisuudeksi, ja persoonallisuuksia joita tavataan harvemmin kutsutaan usen toissijaisiksi persoonallisuuksi/sivupersoonallisuuksiksi tai altereiksi. Joillakin on vain yksi tai kaksi alteria, toisilla on satoja tai jopa tuhansia.

Jotkut monikoista kokevat jokaisen alterin erillisinä henkilönä. Toiset kokevat ne jotenkin tavallisesta itsestään erilaisina, mutta eivät erillisinä henkilöinä. Monikkous ei ole täysin samanlaista kaikilla ja jokaisen kokemus sisäisestä todellisuudestaan on yksilöllinen. 
Usein altereilla on nimi, he ovat eri ikäisiä ja heillä on tietyt tehtävät joita he hoitavat. Yksi saattaa olla vastuussa vihantunteen kokemisesta, toinen kouluun tai töihin menemisestä, joku saattaa olla se joka päättä kuka altereista saa olla vastuussa ruumiista kunakin tiettynä aikana. Alterit saattavat olla eri sukupuolta kuin ruumis tai seksuaalisesti toisin suuntautunut kuin isäntäpersoona. Saattaa olla jopa altereita jotka ovat eläimiä, esineitä tai abstrakteja ajatuksia. Joskus joillakin on altereita jotka ovat kokeneet kuolleensa tai sellaisia jotka kokevat olevansa kuolemattomia.

Alterien muodostuminen on luonnollinen psykologinen prosessi, varhaislapsuuden äärimmäisen stressin huomioon ottaen. Hyväksikäyttävät aikuiset jotka ovat tietoisia tästä prosessista voivat manipuloida ja kouluttaa ilmaantuvia persoonallisuuksia omiin tarkoituksiinsa. Joillakin rituaalisesta hyväksikäytöstä selviytyneillä on altereita jotka heidän hyväksikäyttäjänsä ovat kouluttaneet tiettyjä tarkoituksia varten, tekemään tiettyjä tehtäviä ja käyttäytymään tietyllä hyväksikäyttäjien haluamalla tavalla. Joillakin selvityjillä on altereita jotka ovat järjestäytyneet monimutkaisen kaavan mukaan jonka hyväksikäyttäjät ovat suunnitelleet ja joilla on tiukat säännöt siitä miten alterit kommunikoivat toistensa kanssa.

Kun kaksi tai useampi alter on tietoinen siitä mitä tällä hetkellä tapahtuu heidän sanotaan olevan yhdessä tietoisia. Kun kaksi tai useampi alter jakaa kontrollin ruumiin toiminnoista, heidän sanotaan olevan yhdessä paikalla. Henkilöllä saattaa olla altereita jotka ovat tietoisia toinen toisestaan, altereita jotka ovat aina yhdessä tietoisia toinen toisestaan ja altereita jotka ovat tietoisia joskus mutta eivät aina. Alterit jotka ovat tietoisia toisten persoonallisuuksien läsnäolosta tietävät että he ovat monikko, toisin kun taas alterit jotka eivät ole tietoisia toisista persoonallisuuksista saattavat lujasti uskoa että he ovat ldquo;ainoa siellä”. Jopa alter itsessään saattaa olla monikko. 


Integraatiota käytetään kuvaamaan kahta eri prosessia. Ensimmäinen on prosessi jossa alterit oppivat kommunikoimaan ja tekemään yhteistyötä ja jakamaan muistojaan toinen toisensa kanssa. Sanan toinen merkitys on varsinainen kahden tai useamman alterin yhteensulautuminen (tai fuusio) ja yhdeksituleminen. Mitään ei menetetä: kaikki muistot, kyvyt ja persoonallisuuden piirteet säilyvät mutta vain eritavalla järjestäytyneenä. Eräs selviytyjä kuvaili integraatiota “itseensä rakastumisena” ennemminkin kuin jonkin hänen osansa kuolemana, kuten hän oli pelännyt.

Jotkut eivät koskaan fuusioidu ja elävät elämäänsä täysin tyytyväisinä kunhan alterit kommunikoivat hyvin toistensa kanssa. Toiset fuusioituvat osittain, vähentäen alterien lukumäärää. Suurin osa niistä joilla on useita altereita tekevät tämän asteittain, antaen aikaa järjestelmän tasoittua ja tottua uuteen sisäiseen järjestykseen. Jotkut “tulevat yhdeksi” hetkeksi ja sitten joko uusia altereita muodostuu hoitamaan uutta elämäntilannetta tai edelliset alterit irtautuvat ja tulevat itsekseen jälleen.

Elämä monikkona on jatkuva prosessi, aivan kuten elämä ilman monikkoutta. On tehtävä valintoja ja päätöksiä jotka tekevät elämän joko vaikeammaksi tai helpommaksi. Ei ole olemassa pikaista ja helppoa sääntöä siitä mikä on “paras” tapa ñ jokaisen elämäntaival on ainutlaatuinen.

Mielenkontrollilla, kuten rituaalisella hyväksikäytöllä, on laaja ja suppea määritelmä. Tietyllä tavalla kaikki mainonta on mielenkontrollin yritys, yritys saada ihmiset ostamaan tiettyä merkkiä tai tuotteita. Propaganda (minun maani on oikeassa ja hyvä ja toinen maa on väärässä ja huono) on myös esimerkki mielenkontrollin yrityksestä määritelmän laajan mittakaavan mukaan.


Selviytyjien joukossa määritelmä on kuitenkin paljon kapeampi ja pahaatarkoittavampi. Se tarkoittaa sitä että osa henkilön mielestä on ohjelmoitu (tarkoittaen, koulutettu) tottelemaan toista ilman vastalausetta tai kysymyksiä, kun taas toiset mielen osat ovat tietämättömiä tästä tilanteesta.

Ohjelmointi viittaa molempiin, prosessiin jossa mielen osa opetetaan vastalauseettomaan tottelevaisuuteen ja sen sisältöön mitä opetetaan. Toisin sanoen voidaan puhua siitä että henkilö on ohjelmoitu tekemään itsemurha tietyssä tilanteessa, tai voidaan puhua itsemurhaohjelmasta joka on laukaistu (aktivoitu) tietyin sanoin tai tietyssä tilanteessa. 
Sana ohjelmointi kuulostaa rankalta, siinä on konemaisen vääjämättömän tuntu. On hyvä muistaa että ohjelmointi on jotakin joka on tehty ihmiselle ihmisen toimesta, tiettyä tarkoitusta varten, käyttäen tiettyjä tarkoin testattuja menetelmiä, tietyssä paikassa ja tiettyyn aikaan. Jos ajattelet ohjelmointia koulutuksena osa sen yllä leijuvasta raskaudesta ja hämäräperäisyydestä hälvenee.

Henkilö joka on ohjelmoitu mutta tietämätön siitä voidaan saada tekemään monia vaarallisia ja laittomia asioita. Sellaiset henkilöt ovat esimerkiksi täydellisiä vakoojia koska he eivät kykene paljastamaan tehtäväänsä jos heidät saadaan kiinni. He yksinkertaisesti eivät tiedä mitä he tekivät tai mitä heidän oli tarkoitus tehdä, eivätkä täten kykene antamaan informaatiota. Heistä tulisi hyviä palkkamurhaajia, huumeiden salakuljettajia, rahanpesijöitä, seksiorjia prostituutioon, pornografiaan tai kiristykseen. jne. - mitä tahansa mikä vaatii salassapitoa. 


Useat kultit jotka harjoittavat rituaalista hyväksikäyttöä käyttävät mielenkontrollia siihen etteivät sen jäsenet ole tietoisia, suurimman osan ajasta, siitä että he ovat kultin jäseniä tai osallistuvat hyväksikäyttäviin tekoihin tai seremonioihin. Hallitukset myös ovat tehneet pitkälle meneviä kokeita mielenkontrollilla pääsääntöisesti valtion kustantamien tiedustelupalveluiden ja järjestöjen kautta ja armeijan tutkimusprojekteissa.

Hallituksen osallisuus on dokumentoitu Natsi-Saksassa, Kanadassa ja USAssa. Jotkut USAn dokumenteista, kaikki jotka alunperin oli luokiteltu, on nyt siirretty luokittelemattomiin. Joitakin papereita julkistettiin akateemisissa aikakauslehdissä ja yksityistä kirjeenvaihtoa on julkistettu. Ja tietysti meillä on niiden selviytyjien todistus jotka ovat tulleet tietoisiksi siitä mitä heille tehtiin. Koska yleisiin painolaitoksiin on mahdotonta päästä tämänkaltaista tietoa, yksityisesti julkaistut kirjat ovat korvaamaton tiedon lähde. (Armeijan jäsenet jotka alistettiin mielenkontrollikokeisiin ovat lain nimissä vaitiolovelvollisia.)

Kulttien keskuudessa harjoitetusta mielenkontrollista ei ole olemassa samankaltaista dokumentaatiota sillä kultit eivät pidä kirjaa samalla tavalla kuten valtiot. Jos on olemassa kirjoitettua todistustaineistoa, se ei ole vielä tullut päivänvaloon. Mutta rituaalisesta hyväksikäytöstä selvinneiden kertomuksista ja käytöksestä päätellen voimme todeta että mielenkontrolli on yleistä hyväksikäyttävissä kulteissa ja sen että kultit ja valtio tekevät yhteistyötä kehittääkseen tekniikoita.

vOn mahdotonta sanoa koska useat ovat täysin tietämättömiä siitä että he ovat tulleet ohjelmoiduiksi ja käytetyiksi. Ei ole olemassa rekisteriä selviytyjistä jotka muistavat mitä heille tehtiin ja valtionvallat tuntuvat olevan enemmän kinnostuneita hyssyttelemään tilannetta kuin tekemään asianmukaista tutkimusta asiasta. 52:n CIA:n lapsiin kohdistuneista mielenkontrollikokeista selviytyneen aikuisen todistukset on dokumentoitu, Presidential Advisory Committee on Radiation Experiments. Viimeisimmän arvion, 2 miljoonaa henkilöä USA:ssa, teki 1997 terapisti joka on työskennellyt mielenkontrolliuhrien parissa yli 15 vuotta.

Niitä jotka kertovat olevansa mielenkontrollista selviytyneitä on kaikilta mantereilta. Tällä hetkellä, enemmän ihmisiä jotka astuvat esiin selviytyjinä on Amerikasta, Kanadasta, tietyistä Euroopan maista, Australiasta, Uudesta Seelannista ja Etelä Afrikasta kuin mistään muualta. Alkaa näyttää siltä että selviytyjiä on tiiviimpinä ryppäinä tietyillä alueilla maassa kuin muualla ja tietyt paikat näyttävät olevan keskuksia mielenkontrollitominnalle. (kuten esimerkiksi armeijan tukikohtien ja tutkimuskeskusten lähettyvillä)

On helppoa kuvitella että yksi alter voitaisiin ohjelmoida suorittamaan tietty tehtävä ja muut alterit pysymään tietämättömänä ohjelmoinnista tai kyseisen alterin olemassaolosta. Eri alterit voidaan ohjelmoida eri tavalla, joko eri tehtäviä varten tai varmuuskopiona. Monikkous, dissosiaatio ja amnesia (muistinmenetys) ovat avainasemassa mielenkontrollissa. 


Ei jokainen joka on tullut mielenkontrolloiduksi “käyttäydy kuten monikot”. Jotkut eivät edes osaa epäillä että heillä on altereita. Ilman käskyä, vihjettä tai laukaisua ohjelmoijilta he saattavat elää täysin tavanomaista elämää.

Laukaisimet ovat tilanteita, toimintoja tai sanoja jotka tuovat tietoisuuteen muiston tai tunteen joka laukaisee ohjelman. Ne ovat ikäänkuin katalyyttejä. Joitakin yleisiä keinoja aktivoida ohjelmia ovat puhelinsoitot, kirjeet tai postikortit tai “lahjana” lähetetyt merkitykselliset esineet.


Sanaa laukaisin käytetään hyvin vapaasti ja laaja-alaisesti ja se saattaa tarkoittaa mitä tahansa näiden esimerkkien välillä; käskyn seuraaminen sen jälkeen kun on nähnyt käsimerkin, takauma hammaslääkärikäynnin jälkeen ja mielen pahoittaminen siitä kun ystävä, työtoveri tai pomo on ollut töykeä tai ajattelematon. Asian selkeyttämiseksi on hyvä ajatus aina miettiä mikä tuli laukaistuksi. (ohjelma, toiminto, tunne, muisto, jne.)
Sanaa vihje käytetään yleensä suppeammin ja se viittaa erityisesti laukaisimeen joka aktivoi ohjelman, vaikka sitäkin on alettu käyttää laajemmassa merkityksessä. Molemmat, laukaisin ja vihje voivat olla joko substantiiveja tai verbejä.

Hyvin pitkään peittävä muisto tarkoitti aistimuiston palaa joka piti sisällään tunteen koko tapahtumasta. Siten lapsi joka tuijotti alaspäin kun häntä kuritettiin saattaa muistaa ainoastaan kenkänsä yhdessä häpeän- ja vihantunteen kanssa. Tai kanelintuoksu saattaa nostaa pintaan tunteet joita henkilö koki katsellessaan isoäitinsä ruoanvalmistusta.

Mielenkontrollin termein, ja yhä useammin yleisesti käytettynä, peittävä muisto on muisto joka piilottaa tai peittää toisen muiston. Peittävä muisto saattaa olla todellisesta tapahtumasta tai se saattaa olla istutettu ohjelmoijien toimesta hypnoosissa, näyteltyjä tapahtumia asiaankuuluvin asuin ja lavastein, elokuvia, piirroselokuvia tai “virtuaalitodellisuutta”. Jotkut uskovat että muistot entisestä elämästä, saatanallisesta rituaalisesta hyväksikäytöstä ja avaruusolioiden toimesta kaapatuksitulemisesta ovat esimerkkejä peittävistä muistoista. Peittävä muisto on suunniteltu nostattamaan epäuskoa ja se palvelee suojellakseen ohjelmointisessiota tai lääketieteellistä tai psykologista koetta.

Kyllä. Alterit voidaan opettaa ryhmittäytymään erilaisiin järjestelmiin eri aikoina tai kahta tai useampaa ryhmää altereita voidaan käyttää muodostamaan toisenlaisia malleja. “Varmuuskopiot” ohjelmista ovat hyvin tyypillisiä ja paljon turhaa on rakennettu sekaan. Alterit saattavat olla rakennettu monistamaan itse itseään tai ne saattavat olla toisen alterin luomia. Kaikilla ei ole nimiä; jotkut ovat numeroita, jotkut ovat ainoastaan palasia. Perinteiset menetelmät tyskennellä monikkouden parissa eivät aina ole kovin menestyksekkäitä tunnistamaan nimettömiä alterjärjestelmiä.

Joskus useita alteita luodaan ja järjestetään huolelliseen hierarkiseen järjestelmään. Joillakin on järjestelmä joka kuvastaa keskiaikaista kylää aatelisineen, maatyöläisineen, ritareineen ja kirjureineen. Toiset muistuttavat korporatiivista järjestelmää pääjohtajineen ja valtuustoineen ohjaamassa jokaisen eri osaston toimintaa. Jotkut mallit ovat enemmän abstrakteja ja saattavat muistuttaa okkulttisia symboleja kuten pentagrammia tai Elämän Puuta, geometrista kaavaa, matemaattista kaavaa, DNA:n kaksoiskierteistä helixiä, tietokoneohjelmaa tai monimutkaista tietokonepeliä.

Vertaukset tietokoneohjelmiin kuten UNIX löytyvät joskus mielenkontrolliuhrien joukosta. Siinä on etenevä on/off, in/out vaihto joka kumoaa terapeutin vaivannäön hänen koettaessaan saada selville alterien määrää järjestelmässä. Tällöin olisi hyvin tarpeellista opiskella tietokoneohjelmoinnin perusteita.

Kaikkia tekniikoita jotka aiheuttavat syvän transsin voidaan käyttää. Käytännössä tämä tarkoittaa kidutusta, äärimmäistä kipua, seksuaalista kiihottumista, lääkkeitä ja/tai sähköshokkeja. Näitä ovat myös unen, ruuan ja veden puute, lämpötilan äärimmäisyydet, kova meteli tai kirkkaat valot. Tekniikat joita käytetään sotavankien kuulusteluissa ovat käytössä: kidutusmenetelmät ja psykologiset menetelmät molemmat, mukaanlukien avuttomuuden ja toivottomuudentunteen luominen, huijaus ja pettäminen, yhtäkkiset roolien vaihdot (hyvä poliisi/paha poliisi tekniikka). Mikään näistä tekniikoista ei ole inhimillinen.

On olemassa paljon todistusaineistoa siitä että on tehty valtion kustantamia kokeita mielenkontrollista mekaasini keinoin. Tunteiden ja käytöksen kontrollia on tutkittu istuttamalla eletrodeja ihmisen sekä eläimen aivoihin. Markkinoilla on istutettavia mikrosiruja joilla voidaan seurata lemmikkejä, ja siten myös, ihmisiä. Tutkimuksia on tehty antamalla LSD:tä tai muuta psykoaktiivista lääkettä siitä tietämättömille koehenkilöille, ja on olemassa paljon kirjallisuutta mikroaaltojen käytöstä salakuuntelussa tai viestin lähettämisessä välimatkan päästä.

Toisenlaisen uskonjärjestelmän pakottaminen sellaiselle joka on ohjelmoitu ei ole ohjelmoinnin purkamista. Se on edelleen ohjelmointia. Oikea ohjelmoinnin purkaminen sisältää luvan, kunnioitusta, kärsivällisyyttä, luovuutta ja lempeyttä. Näillä puitteilla on rakentava ja tekninen lähestymistapa. Nämä lähestymistavat voidaan koota yhteen järkevästi.

A. Jälleenrakentava: Tiedon antaminen altereille 


Inhimillinen ja tehokas lähestymistapa sisältää alterien tiedon lisäämistä molemmista, menneisyydestä ja ulkopuolisesta maailmasta. Voit puhua piilossa oleville altereille sanoen, “Ne teistä jotka kuuntelevat minua siellä sisällä voivat toistaa tämän niille jotka eivät ole täällä juuri tällä hetkellä. En tule kysymään yhtäkään kysymystä ja jos joku ei halua kuunnella, heidän ei ole pakko.” ja sitten kuvailet nykyhetkeä yksinkertaisin sanoin. Kuvaile takaumia, selitä mitä on dissosiaatio, kuvaile millaista ruokaa jääkaapissa on, kuvaile päivittäisiä askareita, selitä mitä on valinnan tekeminen ja havainnollista valintojen tekemistä jokapäiväisessä elämässä.

Käytännössä katsoen sinä opetat altereille maailman sääntöjä joita he eivät ole koskaan tienneet. Vähitellen heidän mielenkiintonsa saattaa herätä ja he voivat kasvaa tarpeeksi valitakseen toimia toisin. On tärkeää ettei synny riitelyä vaan tarjoat yksinkertaisesti vain lisää tietoa ja vaihtoehtoja.

Menneisyyden muistaminen ja jälleeneläminen on myös tehokasta. Jos alterit jotka olivat osana tapahtuneita muistavat ja jakavat itse millaista oli tulla ohjelmoiduksi, mukaanlukien tuntemukset ja tunteet, pysyviä muutoksia voi tapahtua. Kun he näkevät mitä oikeastaan tehtiin ja millä keinoin ja kenen toimesta, pakkomielle seurata ohjelmaa on järkeenkäypää. “Ahaa! Sillä tavalla he siis tekivät sen!” Mysteeri on poissa ja ohjelman ote on vähentynyt.

Kun ohjelmointisessio on muistettu ja työstetty läpi, fyysiset oireet saattavat kadota, tunteet jälleensuunnataan asianmukaisemmin ja kyseinen henkilö voi tietoisesti valita joko seurata ohjeita tai ei, sen sijaan että hänen täytyisi sokeasti totella tietämättä miksi. On tärkeää muistaa että tämä uudelleen oppiminen on jatkuva prosessi ja se täytyy toistaa uudelleen ja uudelleen kun taas uusia alter järjestelmiä kerää tarpeeksi rohkeutta astua esiin ja näyttää tai paljastaa kokemuksiaan.

B: Tekninen: Ohjelman muokkaaminen 


Tässä rakenne jätetään rauhaan ja alterille annetaan uusi tehtävä. Esimerkiksi alter jonka tehtävänä on vastata puhelimeen ja vastaanottaa ohjeita voidaan jälleenohjelmoida vastaamaan puhelimeen vasta 50 soinnin jälkeen. Mikään ei itseasiassa muutu mutta tämänkaltainen väliaikainen ratkaisu saattaa olla hyvinkin hyödyllinen. 
Jos ajattellaan tietokoneiden kannalta, sisäistä “ohjelmoija” alteria voidaan pyytää deaktivoimaan ohjelmia, deinstalloimaan niitä, poistamaan niitä tai laittamaan niitä roskakoriin. Tämä saattaa olla pulmallista: jotkin ohjelmat saattavat olla luotu luomaan itsensä uudelleen jos ne poistetaan ja ohjelman poistamisella saattaa olla ennalta-arvaamattomat seuraukset. Et halua esimerkiksi poistaa itsemurhaohjelmaa jos itsemurhaohjelman poistaminen on vihje aktivoimaan murhaohjelman!

Ei. Integraatio ja ohjelmoinnin purkaminen ovat kaksi eri asiaa. Integraation on kahden tai useamman alterin yhdistyminen yhdeksi. Ohjelmoinnin purkaminen on yksinkertaisesti uuden oppimista: sen oppimista että sinut ohjelmoitiin, miten sinut ohjelmoitiin, ettei kaikkia maailman ihmisiä ole ohjelmoitu, ja ettei sinun tarvitse toimia ohjelmoinnin mukaan. Se on valintojentekemisen oppimista, sen oppimista mitä vapaus on. Toki tätä vapautta voi käyttää integraatioon, jos niin haluaa, mutta voi myös päättää maistaa toisenmakuista jäätelöä ensimmäistä kertaa, kirjoittaa kirjan tai tehdä monia muita asioita jotka ovat ihmisille yleensä itsestäänsevyyksiä.

No, ohjelmoiduksi tuleminen ei ole normaalia. Se on sarja tahallisesti suoritettuja tuskallisia kokemuksia sisältäen kidutusmuotoja ja pakottamista johon sinut pakotettiin vasten tahtoasi tai sinun tietämättäsi. Jokainen on ainutlaatuinen erilaisine elämänkokemuksineen, ja sinä voit määritellä “normaalin” oman kehittyvän toipumisesi myötä ja saatuasi kontrollin takaisin elämästäsi. On täysin mahdollista elää tyydyttävää, jopa onnellista, elämää jossa on paljon tavallisia tilanteita ja toimintaa.
Voit elää ilman ajan menettämistä, ilman että olet mukana tapahtumissa joissa et halua olla mukana, voit elää olematta jonkun toisen sätkynukke. Voit valita olevasi aktivisti tai paimentavasi lampaita jossain syrjäisessä paikassa. Sinulla voi olla vahvuuksia ja heikkouksia, tyydytyksen kokemuksia tai pettymyksiä, aivan kuten kenellä tahansa. Mutta sinä tulet aina tietämään että sinun menneisyydessäsi on jotain mitä, onneksi, ei tapahdu useimmille muille. Sinä tulet olemaan selviytyjä, parantunut ja parantuva, koko elämäsi ajan.


created October 26, 2009